lauantai 19. lokakuuta 2013
Toiveita
Haaveilen kaikenlaista. Että muuttaisin kaupungista pois maalle, jonnekin sopivasti kauas mutta sopivasti lähelle, keskelle puita ja peltoja ja vettä mutta ei juurikaan toisia taloja, ehkä vanhalle maatilalle, 50-luvun rintamamiestaloon. Tämä on hyvin tarkkaan suunniteltu haave: pitäisi olla puunväriset lautalattiat, talo ulkoa luonnonvalkoinen/vaaleanharmaa ja katto viininpunainen, kellarissa tai piharakennuksessa studio ja treenikämppä. Tietysti tämä on tällä hetkellä myös kaikin puolin epäajankohtainen haave. Opinnot on vasta alkaneet ja jos kuvittelen että elämää näkisi eteenpäin, ainakin seuraavat viisi vuotta asustaisin vielä kaupungissa.
Mutta että jospa joskus. Olen hetkellisesti vakuuttunut että olen pohjimmiltani maalaistyttö. Kaupungit on mulle vähän liian ahtaita.
Haaveilen myös siitä, että alkaisin taas käydä tallilla. Se haave olisi tietysti myös toteutettavissa - vaatii vain vähän rahaa ja vähän aikaa, ja molempia kyllä on jos asia on niin tärkeä, että jaksaa järkkäillä.
Sitten on myös sellainen ajankohtainen kysymys kuin että kuinka säilyä onnellisena. Vastaus olisi ehkä että ei ainakaan kyselemällä, kuinka säilyä onnellisena. Onnellisuus on niin abstrakti asia, jos siihen yrittää tarrautua molemmin käsin, se on jo kadonnut. Mutta pieniin hyviin asioihin voi kyllä tarttua, niin kuin siihen että vaikka maatalo on kaukana, mun lähiössä on kuitenkin puita ja koulumatka kulkee joen rantaa pitkin. Kauheeta optimistista propagandaa tämä kyllä on, olen vaivihkaa päätynyt kaikin puolin mainioon ja minulle sopivaan elämäntilanteeseen ja nyt suollan tällaista nettiin, huh huh!
Kuvan piti oikeastaan esitellä lähinnä pipoa. Se on tämän syysloman aikaansaannos ja siltä kantilta harvinainen, että se on vasta toinen (!) tekemäni pipo, johon olen tehnyt myös vuoren. Vuori on tehty tämän ohjeen avulla. Olen huolimaton ja sähläävä ompelija, mutta siihen nähden vuoren ompeleminen on tuntunut melko helpolta ja vaivan arvoiselta. Suosittelen kaikille, joiden korvia paleltaa.
perjantai 18. lokakuuta 2013
Aamuviideltä
Nämä kuvat on kesältä 2012, kun olin töissä pikaruokaravintolassa ja satunnaisten viikonloppuyövuorojen jälkeen pääsin kotiin siinä joskus viiden jälkeen, puoli kuuden maissa. Aurinko paistoi ja koko maailma tuntui omalta.
Ja seepraverhotkin oli käytössä.
Kotona
Tällaiset ostin! Hait on olleet ostoslistalla jo pitkään, mutta olen lykännyt hankintaa monestakin syystä - lähinnä siksi, että onhan mulla jo yhdet hyvät ja täysin toimivat Nokian peruskumpparit, joita en käytä kaupunkioloissa ihan pelkästään siitä syystä, että ne jalassa olo on lähinnä kuin ois menossa metsään tai tallille. Nyt sitten ostin ulkonäkösyistä eli silkasta turhamaisuudesta tällaiset sympaattiset ja kauan kaivatut, lievästi ylihintaiset Hait, jollaiset on kaikilla muillakin.
Syyslomaa olen viettänyt kotona, niin kuin kuvastakin näkyy. Aktiviteetteja on ollut lähinnä neulominen, virkkaaminen, telkkarin katseleminen, syöminen, sukulaisten tapaaminen ja lukeminen. Olen ihan tajuttoman laiska kotona käydessäni - oma aikaansaamattomuus hermostuttaa sen verran paljon, että on pakko esimerkiksi askarrella sen sijaan että vain katselisi telkkaria, mutta esimerkiksi koulujuttujen tekeminen tai soittamisen treenaaminen on pyöreästi ilmaistuna mahdotonta. Ihan hyvähän se on että on joku paikka jossa ottaa rennosti, mutta oikeasti pitäisi kyllä myös tehdä yksi levyanalyysi. Ja sellaista. Ensi viikolla on kuitenkin taas kiire.
Luin tässä eilen ja tänään Haruki Murakamin uusimman 1Q84, joka osoittautuikin vain teoksen ykkös- ja kakkososaksi. Hyvä puoli on se, ettei tarina loppunutkaan vielä vähän synkeisiin tunnelmiin, ja huono puoli taas se, ettei kolmas eli viimeinen osa ole vielä edes ilmestynyt Suomessa. Nyt pitää siis väliaikaisesti pyristellä eroon Murakamin maailmasta ja tehdä jotain muuta.
tiistai 15. lokakuuta 2013
Tee se itse: virkatut korvikset
Nyt mulla on teille korvisresepti! Yritin oikeastaan tehdä näitä korviksia tältä mainiolta sivulta, mutta virkkausohjeiden lukeminen englanniksi osoittautui liian hankalaksi. Sovelsin siis, ja korviksista tuli vähän erinäköiset mutta ihan toimivat. Nyt koetan kirjoittaa tämän oman, jokseenkin sovelletun versioni ylös ennen kuin silmukkamäärät sun muut taas katoavat päästä.
Virkatut korvikset
Virkkaaminen:
1. Virkkaa 12 ketjusilmukkaa. Yhdistä lenkiksi piilosilmukalla.
2. Virkkaa 5 ketjusilmukkaa. Virkkaa sitten yksi pylväs aloituslenkkiin (niin, että pylväs menee koko lenkin läpi eikä minkään tietyn aloituslenkin silmukan keskeltä) ja sen jälkeen kaksi ketjusilmukkaa. Toista "pylväs, 2 ketjusilmukkaa" -kohtaa vielä kymmenen kertaa ja yhdistä sitten piilosilmukalla ensimmäisen 5 ketjusilmukan 3. silmukkaan.
3. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa. Virkkaa sitten koko kolmas kierros niin, että jokaiseen edellisen kierroksen pylväiden väliin virkkaat nyt kolme pylvästä. Lopeta kierros piilosilmukalla.
4. Virkkaa samaan silmukkaan kiinteä silmukka, viisi ketjusilmukkaa ja vielä toinen kiinteä silmukka - näin viidestä ketjusilmukasta muodostuu pieni "nyppy". Virkkaa sitten kaksi piilosilmukkaa seuraaviin kahteen silmukkaan. Toista näitä kahta vaihetta (kiinteä silmukka, 5 ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka samaan ja kaksi piilosilmukkaa kahteen seuraavaan silmukkaan) siihen saakka, että olet mennyt koko kierroksen läpi.
Viimeistely:
Koveta korvikset koveteaineella, sellaista löytyy esimerkiksi askartelukaupasta. Itse olen asettanut korvikset tuorekelmun päälle ja levittänyt koveteainetta pienellä siveltimellä - yhdelle puolelle kerrallaan, ja sitten antanut aineen kuivua muutaman tunnin, ennen kuin olen kääntänyt korvikset ja kovettanut toisenkin puolen. Kuivumisaika löytynee koveteainepullon kyljestä.
Myös korviskoukkuja pitäisi löytyä askartelukaupasta. Kiinnityksen voi hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Minulle on sattunut korviskoukkuja, joiden alareunassa on ollut pieni "lenkki", jonka on voinut sitten vääntää kärkipihdeillä varovasti vähän auki, jotta korviksen saa pujotettua sinne väliin. Sitten vain lenkki kärkipihdeillä kiinni ja korvikset korviin!
Virkatut korvikset
Virkkaaminen:
1. Virkkaa 12 ketjusilmukkaa. Yhdistä lenkiksi piilosilmukalla.
2. Virkkaa 5 ketjusilmukkaa. Virkkaa sitten yksi pylväs aloituslenkkiin (niin, että pylväs menee koko lenkin läpi eikä minkään tietyn aloituslenkin silmukan keskeltä) ja sen jälkeen kaksi ketjusilmukkaa. Toista "pylväs, 2 ketjusilmukkaa" -kohtaa vielä kymmenen kertaa ja yhdistä sitten piilosilmukalla ensimmäisen 5 ketjusilmukan 3. silmukkaan.
3. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa. Virkkaa sitten koko kolmas kierros niin, että jokaiseen edellisen kierroksen pylväiden väliin virkkaat nyt kolme pylvästä. Lopeta kierros piilosilmukalla.
4. Virkkaa samaan silmukkaan kiinteä silmukka, viisi ketjusilmukkaa ja vielä toinen kiinteä silmukka - näin viidestä ketjusilmukasta muodostuu pieni "nyppy". Virkkaa sitten kaksi piilosilmukkaa seuraaviin kahteen silmukkaan. Toista näitä kahta vaihetta (kiinteä silmukka, 5 ketjusilmukkaa, kiinteä silmukka samaan ja kaksi piilosilmukkaa kahteen seuraavaan silmukkaan) siihen saakka, että olet mennyt koko kierroksen läpi.
Viimeistely:
Koveta korvikset koveteaineella, sellaista löytyy esimerkiksi askartelukaupasta. Itse olen asettanut korvikset tuorekelmun päälle ja levittänyt koveteainetta pienellä siveltimellä - yhdelle puolelle kerrallaan, ja sitten antanut aineen kuivua muutaman tunnin, ennen kuin olen kääntänyt korvikset ja kovettanut toisenkin puolen. Kuivumisaika löytynee koveteainepullon kyljestä.
Myös korviskoukkuja pitäisi löytyä askartelukaupasta. Kiinnityksen voi hoitaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Minulle on sattunut korviskoukkuja, joiden alareunassa on ollut pieni "lenkki", jonka on voinut sitten vääntää kärkipihdeillä varovasti vähän auki, jotta korviksen saa pujotettua sinne väliin. Sitten vain lenkki kärkipihdeillä kiinni ja korvikset korviin!
P.S. Ei nämä ihan kauhean hyvinkäyttäytyviä korviksia ole olleet, sakarat meinaavat taipua sisälle päin niin kuin kuvastakin näkyy. Kovetusainekaan ei ole käyttäytynyt ihan niin kuin halusin. Ja nyt kun parin viikon päästä palasin tuohon ylös kirjoittamaani "ohjeeseen" niin eihän sitä ihan hirveän selkeästi oltu sanailtu. Mutta näillä nyt mennään.
maanantai 14. lokakuuta 2013
Syyslomalla


Enpäs ollutkaan yksin kotona vaan kaksin Kolilla.
Näin 23 vuoden kypsässä iässä alan jo oppia joitakin juttuja, kuten että luonnon läheisyys ei olekaan itsestäänselvyys ja retkeily kyllä sattuu jalkoihin mutta on myös tosi kivaa. Voihan tämä olla myös ohimenevä vaihe, mutta neljän vuoden kaupungissa asumisen jälkeen olen kyllä ruvennut kaipaamaan takaisin maaseudulle. Vettä pitää olla ympärillä, naapureita ei mielellään tarvitsisi edes näkyä ja puissa on taikavoimia, niiden lähettyvillä tulee melkein automaattisesti parempi fiilis. Olen tällä hetkellä noin neljän ja puolen vuoden päässä valmistumisesta, joten pois kaupungista muuttaminen ei kyllä tule kyseeseen. Mutta osaanpahan arvostaa mökkiviikonloppuja ja sitä, että vaikka lähiöstä on vähän enemmän matkaa koululle, ainakin koulumatkalla on paljon puita.
Palmikkosukat taitavat olla viime syksyltä ja kivat ovatkin.
perjantai 13. syyskuuta 2013
Villasukat
Villasukat on yksi niitä juttuja joita ois niin kiva tehdä, mutta kun niitä on jo ihan riittävästi! Nämä menivät onneksi lahjaksi, ja villasukkien vastaanottaja pääsi myös osallistumaan suunnitteluun. Värit on kuvassa vähän vinksallaan, oranssi on 7 veljeksen tämän syksyn värikartan ruosteenoranssia ja itse olen aika tohkeissani tuosta väristä, sitä pitää vielä yhdistellä johonkin muuhunkin juttuun. Myös kirjoneule tuntui toimivan villasukissa ihan hyvin, tosin näitä piti aika lailla venytellä ennen kuin ne sopivat kivasti omistajansa jalkoihin.
sunnuntai 8. syyskuuta 2013
Matto lattialla
Yksiö on vaihtunut kämppisasumiseen, 28,5 neliötä melkein kuuteenkymmeneen ja sininen muovimatto laminaattiin. Uusi koti tuntuu yhtä paljon kodilta kuin vanhakin tuntui ja uusi kaupunki hyvällä tavalla vieraalta. Ja jes, vihdoinkin itse tehty, vähän jo kärsinyt ja harmaita hiuksia aiheuttanut matto on päässyt kivalle lattialle!
Tilaa:
Kommentit (Atom)







