Syyslomalla

Enpäs ollutkaan yksin kotona vaan kaksin Kolilla.

Näin 23 vuoden kypsässä iässä alan jo oppia joitakin juttuja, kuten että luonnon läheisyys ei olekaan itsestäänselvyys ja retkeily kyllä sattuu jalkoihin mutta on myös tosi kivaa. Voihan tämä olla myös ohimenevä vaihe, mutta neljän vuoden kaupungissa asumisen jälkeen olen kyllä ruvennut kaipaamaan takaisin maaseudulle. Vettä pitää olla ympärillä, naapureita ei mielellään tarvitsisi edes näkyä ja puissa on taikavoimia, niiden lähettyvillä tulee melkein automaattisesti parempi fiilis. Olen tällä hetkellä noin neljän ja puolen vuoden päässä valmistumisesta, joten pois kaupungista muuttaminen ei kyllä tule kyseeseen. Mutta osaanpahan arvostaa mökkiviikonloppuja ja sitä, että vaikka lähiöstä on vähän enemmän matkaa koululle, ainakin koulumatkalla on paljon puita.

Palmikkosukat taitavat olla viime syksyltä ja kivat ovatkin.