Pöllöheijastin ja jouluterveiset

Hyvää myöhästynyttä joulua! Olen viettänyt sitä kaikessa rauhassa kotikotona ja askarrellut esimerkiksi tällaista:

Olin ehtinyt etsiä heijastinkangasta Joensuusta jo pari kertaa ennen kuin tärppäsi: Rantakylän ostoskeskuksesta löytyi kangaskauppa, joka myi tätä viidenkympin metrihintaan. Ostin viisitoista senttiä joululahjakäyttöön ja olin tyytyväinen, vaikka en sitten kerennytkään toteuttaa niitä huikeita joululahjaheijastinsuunnitelmia.

Itselleni tein joulupäivinä tämän vähän vinksahtaneen pöllön suurin piirtein näin:


Pöllöheijastin

Tarvikkeet:
Heijastinkangasta
Pieni tilkku mustaa kangasta
Mustaa ja harmaata villalankaa (itse käytin 7 veljestä)
Virkkuukoukku (minulla kokoa 3)
Vanua
Ompelukone, sakset, nuppineuloja sun muuta

1. Pöllön silmät: Virkkaa mustasta villalangasta 4 ketjusilmukkaa, yhdistä piilosilmukalla. Katkaise lanka. Virkkaa sitten harmaalla villalangalla kaksi kiinteää silmukkaa jokaiseen ensimmäisen kierroksen ketjusilmukkaan. Katkaise lanka, päättele.

2. Leikkaa heijastinkankaasta kaksi samanlaista pöllönpuoliskoa oman maun mukaan. Itse piirsin kaavan ensin paperille, aika lailla suorakulmion jolla oli pienet korvat. Leikkaa myös mustasta kankaasta pöllölle nokka.

3. Ompele pöllönpuoliskot yhteen heijastinpuolet kankaasta vastakkain. Jätä reunaan reilunkokoinen aukko, jotta pystyt kääntämään pöllön. Halutessasi voit tässä vaiheessa tehdä pöllön päälaelle pienen lenkin kiinnitystä varten. Itse sain sen menemään reippaasti vinoon.

4. Käännä pöllö (sisuspuoli ulos, tiedättehän) ja täytä vanulla.

5. Ompele täyttämisen jälkeen pöllöön jäänyt aukko kiinni ja halutessasi tikkaa samalla koko pöllö reunaa pitkin. Itsehän tein tämän osittain siksi, ettei meiltä löytynyt harmaata lankaa enkä millään keksinyt, miten olisin huomaamattomasti saanut sen täyttöaukon ommeltua umpeen. Veikkaisin kyllä, että tikkaaminen saattaa myös pitää pöllöä vähän paremmin muodossaan.

6. Tadaa! Valmis.



Askartelu on ollut varmaan järkevintä mitä nyt joulunaikaan olen saanut tehtyä. Muuten joulu on mennyt perinteisellä meiningillä ja samalla herättänyt kysymyksiä, kuten tyyliblogeja selatessa heräävä kuka ihme pukeutuu jouluna nätisti? Mun jouluasu on ollut rikkinäiset verkkarit ja fleece-takki, mutta onhan se kyllä pakko myöntää, että mekko ja kivasti meikkiä voisi näyttää joulukuvissa vähän mukavammalta. Ehkä ensi jouluna.

Lumitilanne Keski-Suomessa on ollut aika masentava: pari päivää ennen joulua täällä oli vielä vähän lunta siellä täällä, nyt nekin ovat sulaneet. Pääasiassa olen siis pysytellyt sisätiloissa, syönyt suklaata, pelannut tietokoneella, katsonut telkkaria ja lukenut. Harmi kyllä kolme viimeistä ovat aiheuttaneet päänsärkyä eikä suklaatakaan voi syödä jatkuvasti. Joulupäivänä sentään käytiin pilkillä näissä maisemissa:

Mutta kivaahan tämä on. Nyt vielä yksi ilta kotona ja sitten lopetan tämän sohvalla istuskelun ja lähden muutamaksi päiväksi kyläilemään.

Onnellista

En ole mitenkään yltiöpositiivinen ihminen; osaan kyllä surra sekä pieniä että isoja murheita ihan riittävästi ja vähän liikaakin. Uskon positiivisen ajattelun voimaan vain osittain ja väärällä hetkellä sanottu "ajattele positiivisesti" on ehkä maailman huonoin lohdutus.

Tänä syksynä olen kuitenkin ollut niin onnellinen että melkein nolottaa. Onnellisuus ei ole edes löytynyt mistään sisäisestä mielenmaisemasta vaan siitä, että mun ympärillä on asiat nyt vaan jotenkin todella hyvin. Sekä ihmissuhteiden että opiskelun osalta olen nyt just siinä missä haluankin. Haaveilen jutuista mutta mulla ei ole kiire saavuttaa niitä.

Olen myös ehkä joulusta vähän enemmän innoissani kuin monena muuna vuonna. Aika onnellista siis.



P.S. Etsin kirpputorilta kynttilälle lautasta ja löysin tuollaisen oudon esineen joka on vähän liian leveä mukiksi, mutta jos se olisi pieni kulho, miksi siinä olisi kahvat?

Kultaiset korvarenkaat

Piste sille, jolle tuli Kultaisista korvarenkaista tämä biisi mieleen!

Virkkasin telkkaria katsoessa nämä kultaiset korvarenkaat ehkä vartissa vanhasta kultalangasta, jonka olen saanut joskus vuosia sitten joululahjaksi mutta jolle en ollut tainnut tähän mennessä keksiä vielä mitään käyttöä. En ole mikään tajuton kultaisten korujen ystävä, mutta ehkä juuri siksi nämä virkatut kultakorvikset vois olla just mun juttu! Aion kokeilla niitä johonkin puolijuhlavaan juhlaan, saa nähdä miten käy.


Kultaiset korvarenkaat

Tarvikkeet:
kultaista lankaa
virkkuukoukku
korviskoukut
pihdit (jos käytät sellaisia korviskoukkuja, joissa täytyy taivuttaa "lenkki" auki ennen kuin korviksen saa pujotettua sisään)


Virkkaa ensin 12 ketjusilmukkaa ja kiinnitä ne ympyräksi piilosilmukalla. Virkkaa sitten kolme ketjusilmukkaa, minkä jälkeen virkkaa 15 pylvästä aloitusympyrään. Kun ympyrä on täysi, yhdistä viimeinen pylväs piilosilmukalla ensimmäisen kolmen ketjusilmukan kolmanteen. Päättele langat ja kiinnitä korvis korviskoukkuun.


Mulla oli käytössä kolmosen virkkuukoukku ja kultalankakaan ei ollut ihan ohuimmasta päästä, langasta ja koukusta riippuen silmukkamääriä voi tietysti vaihdella. Ja jos haluaa isomman kolon tuohon keskelle, pitää vain lisätä aloitussilmukoita. Pylväiden määrälläkään ei kai ole muuta väliä kuin että ympyrä tulisi täyteen ja jäisi mahdollisimman symmetrisen pyöreäksi.

Langasta riippuu varmaan sekin, tarvitseeko korviksia kovettaa. Omani tuntuvat toimivan ilmankin, mutta jos lopputulos lerpattaa, koveteaine auttaa. Sitähän saa esimerkiksi askartelukaupasta.

Nyt vain sellaista pientä puolijuhlavaa juhlaa mulle niin nämä pääsevät käyttöön!

Lapaset

Mietin, onko palmikko kaiken kaikkiaan liian naisellinen kuvio miehen lapasiin mutta ei se taida olla.

Mietin myös että kuinka vanha nyt oikeastaan alan olla jos kutsun samanikäistä poikaa mieheksi.

Lapaset on tehty 7 veljeksen tummanharmaasta langasta, ja palmikkokuvio löytyi siitä Novitan muutama vuosi sitten (?) ilmestyneestä sukkalehdestä. Muutama juttu näistä jäi hampaankoloon, esimerkiksi että palmikkokuviota ois sitten kuitenkin ehkä voinut jatkaa ihan tuonne lapasen kärkeen asti ja kaventaa lapaset nauhakavennuksella. Mutta lapasten vastaanottaja on tyytyväinen niin että mitäpä pienistä.

Tämän jälkeen käytän kaiken tahdonvoimani etten askartelisi hetkeen muuta kuin joululahjoja, kohta meinaa nimittäin olla kiire!

Parasta tänään

Tänään ensimmäinen meno kalenterissa oli viideltä. En lähtenyt päivällä minnekään edes syömään, kävin lähikaupassa ja olin kotona. Pesin pyykkiä, siivosin, soitin pianoa ja katsoin telkkaria. Kummallista miten mahtavaa tämä on ollut just siksi, että on maanantai.

Siinä on maailma parvekkeen lasin läpi katsottuna. Mutta miksen istunut parvekkeella silloin alkusyksystä? Nyt on vähän kylmä jo ja ensi keväänä asun jo jossain muualla.